perjantai 1. toukokuuta 2009

Eipä kait olla vietettymän sellaista elämää, josta mainitsemista?
Melko hiljaista on epäilys.

Nyt on Vapunpäivä ja vaikuttaa siltä, että lähes kaikki tapahtuu vain ns. pääkaupunkiseudulla!
Täällä Sysmässä on onneksi rauhallisempaa.

Ottaa päähän Hesarin sisäänlämpiävyys, jääkiekko, kaaharit, mielestäni hirvittävästi yliarvostettu Sofi Oksanen kirjoineen, eilen karkealla sepelillä vyllätty routatie joka tekee jo muutenkin mutkaisesta pyöräilystä entistäkin mutkaisempaa jne...

Rasismista; ehkä katselisin kiikareilla verhon raosta kuten nykyäänkin kaikkea, joka tapahtuuhe isohkossa ympyrässä, jonka koen kuuluvan reviiriini - tontti rajautuu hautausmaan kulmaan.
Kauniaisten mustalaislähetyksen nuortenkoti on ravinnut meikää valkolaista opiskeluaikoina kymmeniä kertoja, kun ei ollut varoja matkustaa kotiin "ns. pääkaupunkiseudulta".

Hyvää Vappua kaikille!

2 kommenttia:

  1. Hyvää vappua sinulle myös, Kari, kiva kun ilmaannuit koneesi ääreen, kenties se hyvä puoli on sepelikiusalla, että et aina ole pyöräsi selässä. Van ootahan, iloitset vielä kun asvalttitietä kiidät. On todella Epäily niin vaimeaa, että aattelin jo nolona ryhtyä päiväkirjanomaiseen naputteluun vaivaamatta teitä toisia, epäilijä kun olen. Pääkaupunkiseudun lähiössä on ollut kivaa: Eilen liiteli sinitaivaalla lehmä, hevonen, koira ja Lumikki kuin Chagallin maalauksessa. En edes säälinyt foliopallojen myyjää, jolta joukkio karkasi. Ja tänään, kun astelin alaovesta viime syksynä laitettua asvalttipolkua pitkin koiraa ulkoiluttamaan, huomasin, miten luonto puskee läpi mustan asvaltin. Ihminen aina vain kilvassa muun luonnon kanssa! Voikukan vahva jugendniska oli työntänyt mustat mukurat syrjään, ja otti aurinkoa terhakkaana kuten toinenkin rikkaruohona pitämämme, jonka nimeä en tunne, mutta muistan edelliskesistä voimakkaan isolehtisen raparperin näköisen vihreyden.Nostelin asvalttimukurat roskikseen ja yritin vähän tehdä lisää tilaa kevään kasveille, mutta eivätpä näppini olleet niin vahvat kuin kasvit. Seuraan ilolla niiden kasvua. Kevättä!

    VastaaPoista
  2. Suomen kesä tulee ikkunani ulkopuolella, olen seurannut hiirenkorvien kehittymistä lehdiksi, ne suhisevat eri lailla, lämmintä ennustellen.
    Pääsen keppieni kanssa kuistille aurinkoon, muuten olen muuttunut ulko-olennosta ansariksi.
    Jalka taittui ja revähti pahasti juuri kun olin päässyt isämaan kamaralle. Leikkauspöydällä vappuaattona kelasin kaikki miksi-alkuiset kysymykset. Jalan uusia rakennusaineita ovat 3 rautapiikkiä ja ruuvi. 3 kk kipsiä tuntuu juuri nut pahimmalta mahdolliselta rangaistukselta, varsinkin kun sen höystää öisillä kivuilla. Oppia on otettava varmaan juuri siitä asfaltista nousevasta voikukasta. Kauan eläköön voikukkien suku !

    VastaaPoista